Aromilasi
- Mallimerkintä
- 1406
- Suunnittelija
- Saara Hopea
- Valmistusvuosi
- 1955-61
- Materiaali
- pyörittäen puhallettu värillinen lasi
Tilavuus 100 cl. Eri värejä.
Kuvasto
| Valmistajat: | Majander, Taito, Wärtsilä, Nuutajärvi |
| Materiaalit: | Lasi, keramiikka, metalli (korut) |
| Tunnetut työt: | Pinottava lasi, Näppyläkulho, Pantteri |
Saara Hopea oli yksi suomalaisen modernin muotoilun merkittävimmistä suunnittelijoista. Hänet tunnetaan erityisesti Nuutajärven lasitehtaalle suunnittelemistaan värikkäistä juomalaseista, kulhoista, maljakoista ja muista käyttölasiesineistä. Hopea oli myös monipuolinen koru-, huonekalu-, valaisin- ja tekstiilisuunnittelija.
Hänen tunnetuimpiin töihinsä kuuluvat Nuutajärven Pinottavat-lasit, Nyppylä-kulhot, Inari-lasisto, Traviata-viinilasit ja Pantteri-maljakot.
Hopean suunnittelulle olivat ominaisia selkeät muodot, voimakkaat mutta harkitut värit sekä käytännöllisyys. Hän oli mukana luomassa suomalaisen lasimuotoilun kansainvälistä menestystä 1950-luvulla.
Saara Elisabet Hopea syntyi Porvoossa 26. elokuuta 1925. Hän kasvoi käsityöläisperheessä, jossa taide, korut ja materiaalien tuntemus olivat osa jokapäiväistä elämää.
Hänen isänsä Ossian Hopea johti Porvoossa kultasepänliikettä. Perheen käsityöperinteellä oli merkittävä vaikutus Saaran myöhempään kiinnostukseen koru- ja esinesuunnittelua kohtaan.
Hopea opiskeli Helsingin Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1943–1946 ja valmistui sisustussuunnittelun alalta.
Opintojensa jälkeen hän työskenteli huonekalusuunnittelijana Majander Oyä sekä myöhemmin Paavo Tynellin johtamassa Taito Oyä, joka tunnettiin korkeatasoisista valaisimistaan.
Näissä tehtävissä Hopea sai kokemusta teollisesta valmistuksesta, materiaalien käytöstä ja funktionalistisesta muotoilusta.
Saara Hopean merkittävin kausi lasimuotoilijana alkoi 1950-luvun alussa, kun hän siirtyi Nuutajärven lasitehtaalle.
Nuutajärvellä hän työskenteli Kaj Franckin rinnalla. Franck oli uudistanut suomalaisen käyttölasin suunnittelua korostamalla yksinkertaisuutta, käytännöllisyyttä ja materiaalin ominaisuuksia.
Hopea kehitti näitä ajatuksia omalla persoonallisella tavallaan. Hän toi Nuutajärven tuotantoon voimakkaita värejä, pinottavia astioita ja monikäyttöisiä lasiesineitä.
Hänen suunnittelutyössään yhdistyivät teollisen valmistuksen mahdollisuudet ja esteettinen korkeatasoisuus.
Hopean aktiivinen suunnittelukausi Nuutajärvellä jatkui vuoteen 1959 saakka. Tänä aikana syntyivät monet hänen tunnetuimmista lasiesineistään.
Pinottavat-lasit ovat Saara Hopean tunnetuimpia ja kansainvälisesti arvostetuimpia töitä.
Vuonna 1954 suunnitellut värikkäät juomalasit edustavat suomalaisen funktionalistisen muotoilun parhaimpia periaatteita.
Lasien muoto mahdollistaa niiden pinoamisen päällekkäin, mikä säästää tilaa ja tekee niistä käytännöllisiä arjen käyttöesineitä.
Pinottavia laseja valmistettiin useissa eri väreissä, kuten vihreänä, sinisenä, keltaisena ja kirkkaana.
Hopean suunnittelemat pinottavat juomalasit ovat nykyisin arvostettuja vintage-esineitä. Niitä kuuluu myös New Yorkin Museum of Modern Artin eli MoMAn kokoelmiin.
Erityisesti alkuperäiset värilliset lasit ja ehjät lasisarjat kiinnostavat keräilijöitä.
Saara Hopean suunnittelema Nuutajärven mehusetti kuuluu suomalaisen 1950-luvun käyttölasin klassikoihin.
Vuonna 1952 suunniteltuun kokonaisuuteen kuului kannu ja värikkäitä juomalaseja.
Mehusettiä myytiin myös pajukorissa, jossa oli punottu kantokahva. Kokonaisuus oli suunniteltu erityisesti kesäiseen tarjoiluun ja ulkokäyttöön.
Mehusetissä yhdistyvät Hopean suunnittelulle ominaiset käytännöllisyys, värikkyys ja selkeä muotoilu.
Alkuperäiset mehusetit ovat nykyisin suosittuja keräilykohteita. Erityisesti täydelliset kokonaisuudet alkuperäisine koreineen ovat kiinnostavia vintage-lasin harrastajille.
Nyppylä-kulho on yksi Saara Hopean tunnetuista lasiesineistä.
Vuonna 1952 suunnitellun kulhon tunnusmerkkinä on sen koristeellinen, kohokuvioitu pinta.
Lasin pintaan muodostuvat pyöreät kohoumat taittavat valoa ja luovat esineeseen elävän vaikutelman.
Hopea suunnitteli myös värikkäitä jäätelömaljoja, joita valmistettiin useissa eri väreissä.
Jäätelömaljojen värillinen maljaosa yhdistyy kirkkaaseen jalkaan ja aluslautaseen.
Nämä esineet ovat hyviä esimerkkejä 1950-luvun suomalaisesta lasimuotoilusta, jossa käyttöesineisiin haluttiin tuoda iloa ja väriä.
Inari-lasisto suunniteltiin vuonna 1953.
Se edustaa Saara Hopean selkeää ja käytännöllistä muotoilua, jossa lasin mittasuhteet ja käyttötarkoitus ovat keskeisessä asemassa.
Hopean tuotantoon kuuluvat myös Astor-, Mister- ja muut Nuutajärven lasistot.
Hän suunnitteli sekä puhallettuja että puristelasista valmistettuja käyttöesineitä.
Lasistojen rinnalla hänen tuotantoonsa kuului kulhoja, kannuja, karahveja, maljakoita ja tarjoiluastioita.
Hopean käyttölasissa näkyy hänen taitonsa yhdistää teollinen valmistus, harkitut värit ja ajaton muotoilu.
Vuonna 1958 suunniteltu Traviata-lasisto kuuluu Saara Hopean tunnetuimpiin juhlakäyttöön tarkoitettuihin lasisarjoihin.
Traviata-viinilasien tunnusmerkkinä ovat korkea jalkaosa ja elegantti maljan muoto.
Sarjaa valmistettiin muun muassa kirkkaalla ja vihreällä jalkaosalla.
Traviata edustaa Hopean suunnittelun hienostuneempaa puolta. Siinä korostuvat lasin keveys, mittasuhteet ja yksinkertainen kauneus.
Alkuperäiset Traviata-lasit ovat suosittuja vintage-lasin keräilyesineitä ja soveltuvat edelleen juhlakattauksiin.
Pantteri-maljakko kuuluu Saara Hopean tunnetuimpiin taidelasiesineisiin.
Vuonna 1954 suunniteltua Pantteria valmistettiin Nuutajärven lasitehtaalla eri kokoisina ja muotoisina versioina.
Pantteri-maljakot tunnetaan erityisesti vihreistä ja violetinsävyisistä värivaihtoehdoistaan.
Maljakon voimakas väri ja veistoksellinen muoto tekevät siitä näyttävän sisustusesineen.
Pantteri edustaa Hopean taidelasituotantoa, jossa lasin muoto ja väri muodostavat itsenäisen taiteellisen kokonaisuuden.
Alkuperäiset Pantteri-maljakot ovat arvostettuja suomalaisen taidelasin keräilykohteita.
Saara Hopea suunnitteli Nuutajärvelle myös lukuisia taidelasiesineitä.
Näihin kuuluu muun muassa Kupla-maljakko, jonka muotoilussa korostuvat lasin läpinäkyvyys ja materiaalin optiset ominaisuudet.
Hopean taidelasituotannossa esiintyy sekä pelkistettyjä muotoja että voimakkaita värivaikutelmia.
Hänen suunnittelemansa taidelasiesineet eroavat tavallisista käyttöastioista valmistustekniikan, viimeistelyn ja usein myös pienempien valmistusmäärien perusteella.
Erityisesti alkuperäiset signeeratut taidelasiesineet kiinnostavat keräilijöitä.
Saara Hopean ura ei rajoittunut lasimuotoiluun.
Vuonna 1959 hän siirtyi työskentelemään perheensä kultasepänliikkeeseen Porvoossa.
Ossian Hopea Oy hän suunnitteli muun muassa hopeakoruja, sormuksia, rannekoruja ja kaulakoruja.
Hopean koruissa yhdistyivät moderni muotokieli, käsityöperinne ja kiinnostus erilaisiin materiaaleihin.
Hän käytti koruissaan myös värikkäitä kiviä ja persoonallisia rakenteita.
Hopean korutuotanto on tärkeä osa suomalaisen modernin korumuotoilun historiaa.
Saara Hopea avioitui vuonna 1960 yhdysvaltalaisen kultasepän ja kirjailijan Oppi Untrachtin kanssa.
Pariskunta muutti New Yorkiin, jossa Hopea kiinnostui erityisesti emalitaiteesta.
Hän suunnitteli värikkäitä emaloituja kupariesineitä, joiden voimakkaat värit ja elävät pinnat poikkesivat hänen varhaisemmasta lasituotannostaan.
Hopea ja Untracht matkustivat myös Intiassa ja Nepalissa, missä he tutustuivat paikallisiin käsityöperinteisiin ja erilaisiin valmistustekniikoihin.
Matkojen vaikutteet näkyivät Hopean myöhemmässä tuotannossa.
Pariskunta palasi Suomeen vuonna 1967 ja asettui Porvooseen.
Myöhemmällä urallaan Saara Hopea keskittyi myös tekstiilitaiteeseen.
Hän suunnitteli kirjailtuja ja applikoituja tekstiilejä sekä tilkkutöitä.
Tekstiiliteoksissa näkyivät hänen kiinnostuksensa väreihin, rytmiin ja erilaisten materiaalien yhdistämiseen.
Hopea suunnitteli myös himmeleitä, joissa hän sovelsi suomalaisen perinnekäsityön muotoja uudenlaisilla tavoilla.
Hänen monipuolinen tuotantonsa osoittaa, kuinka luontevasti hän pystyi työskentelemään lasin, metallin, emalin, puun ja tekstiilien parissa.
Saara Hopea saavutti kansainvälistä tunnustusta erityisesti 1950-luvulla.
Hänet palkittiin Milanon triennaalissa hopeamitalilla vuosina 1954 ja 1957.
Nämä palkinnot vahvistivat hänen asemaansa yhtenä suomalaisen modernin muotoilun merkittävistä suunnittelijoista.
Hopean töitä kuuluu kansainvälisiin museokokoelmiin, muun muassa New Yorkin Museum of Modern Artiin ja Lontoon British Museumiin.
Hän sai myös Porvoon kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 1981 sekä valtion taideteollisuuspalkinnon vuonna 1982.
Saara Hopea kuoli Porvoossa 25. kesäkuuta 1984.
Saara Hopea kuului siihen suunnittelijasukupolveen, joka nosti suomalaisen muotoilun kansainväliseen tietoisuuteen 1950-luvulla.
Hänen työnsä osoitti, kuinka arkisista käyttöesineistä voitiin luoda sekä kauniita että käytännöllisiä.
Erityisesti värikkäät juomalasit, pinottavat astiat ja modernit tarjoiluesineet olivat merkittäviä uudistuksia suomalaisessa lasiteollisuudessa.
Hopean suunnittelussa yhdistyivät Kaj Franckin edustama funktionaalinen ajattelu ja hänen oma kiinnostuksensa väreihin, materiaaleihin ja käsityötekniikoihin.
Hänen tuotantonsa on säilyttänyt ajankohtaisuutensa vuosikymmenestä toiseen.
Saara Hopean suunnittelemat Nuutajärven lasit, kulhot, maljakot, mehusetit, Traviata-viinilasit ja Pantteri-maljakot kuuluvat suomalaisen vintage-lasin arvostettuihin keräilykohteisiin.
Keräilijöitä kiinnostavat erityisesti alkuperäiset 1950-luvun lasiesineet, harvinaisemmat värit, täydelliset mehusetit ja hyväkuntoiset taidelasimaljakot.
Vanhojen Saara Hopean lasiesineiden tunnistamisessa kannattaa kiinnittää huomiota esineen muotoon, mittoihin, väriin, valmistustekniikkaan ja mahdolliseen signeeraukseen.
Kaikki hänen suunnittelemansa käyttölasiesineet eivät ole signeerattuja. Tunnistamisessa onkin usein hyödyllistä vertailla esinettä Nuutajärven alkuperäisiin malliluetteloihin ja luotettaviin museokokoelmiin.
Keräilyarvoon vaikuttavat muun muassa esineen kunto, harvinaisuus, alkuperäisyys ja valmistusajankohta.
Saara Hopean tuotannossa yhdistyvät suomalaisen modernismin selkeys, värien ilo ja korkeatasoinen käsityöosaaminen.
Hänen suunnittelemansa esineet sopivat niin jokapäiväiseen käyttöön, juhlakattauksiin, vintage-sisustukseen kuin osaksi arvostettua suomalaisen designin kokoelmaa.
Tutustu Laatutavaran valikoimaan ja löydä Saara Hopean suunnittelemia Nuutajärven vintage-laseja, värikkäitä kulhoja, maljakoita, mehusetin osia ja muita suomalaisen lasimuotoilun klassikoita.
Tilavuus 100 cl. Eri värejä.
Korkeus 10-20 cm. Sammaleenvihreä, oliivinvihreä, keltainen tai orvokinsininen väriverho. Turkoosi kupla. Kokonaan kirkas.
Kolme korkeutta: 24, 27 ja 31 cm.
Värillinen (1416) tai kirkas kristalli (1417).
Pysty- (SH 109) ja kationmuotoinen malli (SH 100). Useita eri kokoja. Lilat tai sammakeenvihreät täplät.Tilapäisesti loppuunmyyty.
Tilavuus 75 cl. Kirkas ja eri värejä.
Jalkalasi 3, 6, 8, 12, 15 ja 20 cl.
Jalkalasi 3, 6, 8, 12, 20 ja 30 cl.
2 eri kokoa: 135 ja 210 mm. Suunniteltu käytettäväksi mustien Arabia Kilta -lautasten päällä.
2 eri kokoa: korkeus 75 ja 110 mm. Kirkas ja eri värejä
Tilavuus 80 cl. Eri värejä.
4 eri halkaisijaa: 110 – 300 mm.
4 eri kokoa: halkaisija 90, 120, 180 210 mm. Eri värejä.
Tilavuus 3 cl
Tilavuus 6 ja 10 cl. Eri värejä.
2 eri kokoa: korkeus 95 ja 135 mm. Eri värisiä korkkeja. Korkki ja runko hiottu ja sovitettu erikseen.
5 eri mallia: halkaisija: 120, 135, 150, 180 ja 200 mm. Eri värejä: koboltti, turkoosi, harmaa, vihreä, ruskea, kirkas ja punainen (harvinainen).
Tilavuus 12 cl
2 eri kokoa: 90×120 mm ja 155×200. Kirkas ja eri värejä.
2 eri kokoa: halkaisija 95 ja 135 mm. Eri värejä